Neljä vuotta on vierähtänyt niin että humpsis vaan... pahoittelut blogin päivityksen hiljaisuudesta... Paljon on asioita muuttunut, Puti lähti 2017 vuoden loppupuolella sijoituskotiin. Tämä ratkaisu oli tehty järjellä, ei tunteella vaikka se on tehnyt niin kipeetä ja vaikeeta. Karvaisen ystävän paikan täytti sitten Leni, joka on toimittanut tallikoiran virkaa jo 3,5 vuotta. Suoritimme bh-kokeen kaikkien vastoinkäymisten jälkeen. Lenillä oli terveydellisiä ongelmia elämänsä alkutaipaleella, mutta saatiin ne selätettyä leikkauksella ja nyt sitten Leni on ollut yli vuodenpäivät jo ontumatta ja terveenä. Viime keväänä kävimme kymmenkunta kertaa peltojäljellä, ja keskittyminen oli Lenillä tosi vaihtelevaa. Välillä katseltiin lintuja, välillä jätettiin esineet peltoon ja sitten välillä meni ihan ok. Viime kesä oli helteinen, silloin lomailtiin. Käytiin paljon mökillä ja chillailtiin. Nyt sitten innostuimme taas syksyllä jäljestämään. Tänään käytiin Kristan kanssa aloittamassa syyskausi. Jäljestäminen meni ihan hyvin, itse asiassa tuntuu että tuo kesän lomailu oli tehnyt Lenille tosi hyvää. Tästä on hyvä jatkaa treenaamista sinne lumien tuloon saakka.
