Varasin Lenille uintiajan eiliselle, jotta saadaan noita takajalkoja kuntoutettua. Oli kyllä pitkästä aikaa aivan innoissaan, otimme videoita ja kuviakin tapahtuneesta. Sitten kun tuli loppusuihkun aika, niin Leni kaihoisasti katseli kun seuraava meni uimaan. Pitää ostaa Lenille viitosen tai kymmmenen kerran kortti, niin saadaa käytyä tämä kevät aktiivisesti uimassa. Saatais vahvistettua ja kuntoutettua noita jalkoja mahdollisimman paljon.
Tänään sitten käytiin pellolla kävelemässä kelkanjälkeä, oli virhe päästää Leni vapaaksi koska se laukkoi samantien jäljeltä pois umpihankeen. Vietti vie ja missään ei tunnu. Illalla sitten tuntui. Ontui vasenta takajalkaa taas. Hitto, kun se on ollut niin hyvä tähän asti. Ja sitten vielä kivasta uimisesta saimme vesihännän. Noh, se menee ohi tulehduskipulääkekuurin varjolla, joka jo on olemassa. Kyllä se vaan herkästi tuon vesihännän tekaisee. Kuivattelimme kuivaajalla uimahallilla ja oli kaksi loimea päällekäin automatkan, mutta ei näköjään suojellut tarpeeksi kylmältä :( Mutta siis summasummaarum.... jos me haluamme Lenin vielä pitää meidän kanssamme mahdollisimman terveenä, niin pitää rajoittaa sen vapaanariekkumis-hepuleita, varsinkin noin umpihangella tai liukkaalla. Käyttää sitä uimassa hallissa tämän kevään ja kesällä sitten mökillä. Fyssaria epäilen, ettei siellä rentoudu. Muuten lenkillä / tallissa / ulkona saa Leni elää normaali koiran elämää ja jalka kestää sen mitä kestää.