Treenitäytteinen viikonloppu - tunteet pinnassa
Kyllä on ollut erittäin treeni- ja tunnerikas viikonloppu. Ollaan vietetty se Putin kanssa ihan kahdestaan. Pihla ja Raipe on pohjoisessa. Toisaalta ollut kyllä tosi kiva. Ollaan köllötelty yhdessä sohvalla ja lenkkeilty, tietty pallon heittelemistä unohtamatta. Ja treenattu ollaan tosi paljon, joten mistäs alottaisi... Perjantain jäljestä. Tein kaksi jälkeä, toinen oli kaarrosta ja muutama kulma, yksi esine välillä. Toinen oli pelkkää kulmaa. Jos ees jotain hyvää kaivelee niin oli esineilmaisu. Se oli hyvä. Oikeestaan täydellinen ajateltuna siihen, että miten vähään me ollaan vasta sitä treenattu. Muuten molemmat jäljet meni metsäneläinten jäljestämiseksi ja niiden paskan syömiseksi. Oi helvetti että vitutti. Toivottavasti ei tule lumi maahan vielä. Meinaan jos tämä jäi tämän vuoden viimeiseksi jäljeksi, niin kovin hyvällä pohjalla me ei kyllä tulla alottamaan keväällä. Jäi kyllä (kirjaimellisesti Putille) niin paskan maku tästä treenistä, ohjaajalle jäi sellainen olo, että myynti-ilmoitus apulaan vai ei???? Okei, myönnän oon aika kriittinen, mutta kun on mennyt aikaisemmin niin hyvin, niin tuntuu aivan järkyttävältä tällainen takapakki. Mutta me ei mennä enää tälle kyseiselle pellolle. Näköjään siellä oli laukkonut ainakin satapäinen lauma metsän eläimiä ja pitänyt peltoa vessana. Prkl.
Viikonloppuna oli Susanna ja Juha Korrin vetämä tottis/ puruleiri. Puti oli ilmoitettuna lauantaille. Ensin oli tottikset Susannan johdolla. Otin sivulle tuloja ja seuraamista ensin lihapullilla. Puti teki tapansa mukaan hyvää tottista. Sitten otin pallot esille. Ajatuksena oli kysyä kummalla treenaan ennemmin. Ja Susanna meinasi, että ehdottomasti palloilla, vietti nousi viidestäkympistä sataseen sekunnissa :) Puti tekee kyllä tosi hyvää tottista. Ohjaaja voisi kävellä nopeemmin. Pikkuhiljaa alan häivyttämään pallokättä. Pallohan mulla on kainalossa, oikea käsi vähän vielä avittaa olemalla pallossa kiinni. Kotona Puti kyllä tekee hienosti tottista jo ilman apuja, mutta se onkin ymmärrettävää (tutussa ympäristössä ilman häiriötä). Pakote pitäisi jättää kokonaan pois. Korjaa kyllä liikettä, mutta vietti laskee sen verran, että pitäisi vielä mennä ilman niitä.
Purut oli sitten iltapäivällä. Alussa selitin Juhalle, mikä on meidän tilanne, eli se että olemme jättäneet puolustusta vähemmälle. Ongelmana sanoin haukkumisen, vai pitäiskö sanoa Juhan oppien mukaan ongelman tilalle haaste :) Toinen haaste meillä on saalisrauha, Juhan mukaan vaan sitä ei ihan välttämättä tarvita. Eihän sitä kisoissakaan ole. Mutta myönsi sen, että saattaa siitä olla joskus hyötyä treeneissä, että teemme enemmän yhdessä Putin kanssa. Ei kuitenkaan nähnyt sitä suurena haasteena. Mutta päätimme että katsotaan mitä Puti treeneissä näyttää.
Kentälle tullessa Puti oli tosi aktiivinen ja tarkkaavainen. Ei vaikuttanut yhtään vieras maalimies, sitä ensin jännitin. Teimme vietinvaihto-treeniä ja muutaman purun ja rauhan jossa Juha oli auttamassa. Puti teki minusta sellaisen sille tyypillisen treenin. Siinä ei oikeestaan ollut mitään erikoista. Puru oli tosi kova, varmaan otti sen verran painetta maalimiestä, joka oli kaverina koko ajan tyynyllä, kun olin Putin alla. Hyvin purki sen paineen tyynyn puremiseen.
Jokainen koira käytiin tosi yksityiskohtaisesti läpi treenin jälkeen. Niinkuin Putikin. Juha meinasi, että ei missään nimessä puolustusta saa jättää tauolle. Se on hankalempi sitten myöhemmässä iässä saada haukkumaan hyvin. Kestää kuitenkin kuormitusta erinomaisesti. Mihin meidän pitää panostaa, on haukun jatkuvuuteen, eli että Puti paukuttaisi haukkua tasaisesti. Maalimiehen pitää olla tarkkana, että palkitsee vaan siitä sarjahaukkumisesta pakittamalla. Melko paljon kuormaa Puti tarvii, jotta irtoaa kunnon haukku, mutta kyllä sieltä kolme kertaa irtosi kolmen haukun sarja sen rähinähaukun lomassa.
Kerran Puti meni maahan haukkumaan, josta Juha sanoi, että pitää ottaa se pois. Eli kuormaa lisää siinä tilanteessa. Otteista sen verran, että korjaa hyvin jos tulee kärkiotteelle. Tyyny on kuulemma liian pehmeä, joten siirtyminen kovaan kolmiopurutyynyyn olisi suotavaa. Saalis Putilla on vahva, joten nimenomaan puolustusviettiä pitäisi vahvistaa, jotta saa haukun irtoomaan. Ja vietit saatava puhtaammaksi. Sen Juha huomasi siitä, kun uhkasi ja heitti tyynyn kolmen metrin päähän itsestä. Hyvin Puti haukkui ukkoa, mutta muutaman kerran vilkaisi tyynyä, joten siinäkin maalimiehen pitää olla tarkkana, ja antaa kuormaa sopivasti alkuun, että Puti pysyy puhtaasti puolustuksella. Se auttaa hurjasti myöhemmin, että on puhtaat vietit. Kaksoiskäsky tuli kerran irroituksessa, mitä ei tapahdu mein omissa treeneissä, mutta tämä tilanne oli varmaan niin paljon jännittävämpi.
Kuulemma yleisesti koirilla on vahva saalisvietti, jota ei puruissa kauheesti tarvitse vahvistella. No mutta oli kyllä kattava koulutus, sai paljon ideoita ja ajauksia viedä maalimiehelle.
Sunnuntaina sitten olin kuunteluoppilaan leirillä. Paljon sai siitäkin irti.
Sunnuntaina illalla sitten suunta Virpiniemeen ja purutreeneihin. Otin tottiksen ensin, nyt niillä palloilla. Mutta eihän siitä mitään tullut. Sen jälkeen kun tottispari tuli kentälle niin pakka levisi. Ei tietenkään kokonaan mutta näkyi sellaisena, että sivulletulot oli hitaita ja Puti jäi seisomaan. Muutaman kerran vilkuili toista koirakkoa. Otin seuraamista, jossa pitää olla tarkkana, ettei aukea. Muutama istuminen ja maahanmeno, ja lopuksi luoksetulo. Vietillisesti se teki ja mun kanssa, mutta joteinkaan se ei ollut tarkkana perusasennossa eikä seuraamisessa. Se oli sellaista huuhailemista. Tai sanotaanko että sinnepäin.
Olimme yhdessä sitä mieltä kun purimme treenikavereiden kanssa treeniä, että pitää vielä vahvistaa makkaran avulla paikkaa. Varsinkin jos on toinen koirakko kentällä samaan aikaan tai ylensäkin kun tekee tottista jossain muualla kuin omalla pihalla ilman häiriötä. Meinaan monelle Susannakin sanoi leirillä, että palloon on syytä siirtyä viimeistään silloin kun makkarapalkka ei ole enää mieleinen (jokaiselle koiralla tulee jossain ikävaiheessa se, että vietillisesti vaatii tottiksessa jo palloa, tai patukkaa palkaksi, ei riitä motivaatio enään makkaraan) mutta Putilla vielä riittää. Sen verran ahne se on että on vietissä, mutta ei kauheen korkeessa. Mutta sanotaan että riittävässä oppiakseen.
Puruissa otimme vietinvaihtoa. Putilla oli sellainen perustreenimoodi. Maalimiehen pitää antaa vaan niin kauheesti kuormaa ennen kun se haukku on jatkuvaa. Tyynyn vaihto ei vaikuttanut mitenkään. Mikä oli äärettömän positiivista. Treenin päätyttyä juttelimme tuosta Putin haukkumattomuudesta. Sitä ehkä pystyisi kuulemma vahvistamaan hallinnan kautta, mutta seuraaminen ei ole tarpeeksi vahvaa vielä. Meillä on yksi treeni ennen taukoa (tammikuussa jatkamme hallissa).
Jotenkin tuli vaan koko viikonlopusta jotenkin sekavat fiilikset. Tekis mieli heittää hetkeksi hanskat kehään. Eli pitää kunnolla taukoa. Toistalta sellanen on väkisinkin tulossa, kun tulee lumi ei pääse jäljelle. Ja tuo kahden kuukauden purutauko saattaa tehdä Putille enemmän kuin hyvää. Tottista mein pitäisi teenailla ja panostaa siihen. En jakasa miettiä. Jotenkin on niin takki tyhjä. Toki ymmärrän, että pohjalla kummitelee se helvetin huonosti mennyt jälki. Kun se on ollut aina niin vahva.
Ei kait, kyllä se tästä. Pitää muistella niitä lukuisia onnistumisia ja jatkaa parin kuukauden päästä taas täynnä uutta intoa. Kumpikin. Mä ja Puti.
