Käytiin hiihtämässä Ann-Marin kanssa. Saatiin taas alkuun vetoapuja, kunhan hiihtäjä pysyisi vaan pystyssä. Siis alku oli aivan kaoottinen. Ensin näytti että Stali lähtee hyvin Kyydin perään vaan meni sitten yllättäen ladun varteen tyynylle, ja sen jälkeen toiselle puolelle parin ihmisen luo innoissaan. Siinä vaiheessa mulla oli vetonaru miljoona kertaa jalan alta ja sinne humpsahdin perseelleni keskelle latua. Mahtava lähtö. Sen jälkeen kun olin kammennut itseni ylös niin lähdettiin liikkeelle. Stali menee puolen välin jälkeen tosi hienosti. Välillä vaan käy uppeluksissa ladun jommalla kummalla sivulla. Ann-Marin neuvoja kuunnellen, että pitää hiissata itsensä ihan koiran lähelle ja vaikuttaa sen juoksuun siinä. Näin alkuun.
Toinen kierros meni sitten jo paremmin. Ei ollut kyllä porukkaakaan enää niin paljon lähtötilanteessa, mutta kyllä meillä töitä riittää siinä, ettei Stali merkkaisi jokaista hiihtäjää joka menee ohi. Meinaan sen se tekee.
Lenin kanssa kävin Stalin reissujen välissä. Sen kanssa on leppoista hiihtää ja näyttää siitä tykkäävän.
Tiistaina käydään uudestaan. Jospa paremmalla lähdöllä ja saan gopron mukaan todistamaan sähläystä :D
