Boxlee- leiri Luhtaanpirtissä

Lähdimme perjantaina ajelemaan töiden jälkeen Kristan ja Tapen kanssa kohti Luhtaanpirttiä. Perillä olimme puolen yön aikaan. Nukkumaan ja seuraavana aamuna pirteänä treenaamaan. 

Ensimmäinen treeni oli P:n mallinen. Kolme esinettä yhteensä ja palasin palkkauksessa samaan mitä aiemmin, eli siellä täällä tyhjien seassa yksi namu. Jälki meni tosi kivasti. Leni tapansa mukaan ilmaisi todella erinomaisesti esineet (niitä kylläkin vähän koskien, siihen saimme neuvoja, miten sen karsii pois kotona). Meni oikeestaan harmittavan hyvin, ei oikein ollut mitään korjattavaa. Kerran nosti päänsä katsoen yleisöä, joka katseli pellon laidalta. Eli häiriötä seuraavaksi enemmän. Ainiin ja ilmoittautumisessa huomasi, että on kokematon. Pyrki koko ajan vaan paalulle. Joten se pitää ottaa rutiiniksi. Sama kuin hallinnan ottaminen jäljen päätyttyä ja esineiden vieminen tuomarille. Vaikka olis yksin niin sen voi aina demonstroida. 

Toinen jälki oli haastava, peltoa oli paljon käytetty joten ajaessa ainakin kaksi harhaa huomasin, jotka meni jäljen alta. Kulmia oli kolme ja esineitä oli kaksi. Viimeisen kulman hukkasi niin ohjaaja kuin koirakin (vaikka miten ajattelin että laitan sen lapulle ylös ja muistan maamerkit, niin ei....). No mutta koira selvitti kulman hienosti, ja pääsi viimeiselle esineelle kunnialla. 

Sunnuntaina aamulla kävimme vielä ajamassa yhden jäljen. Kulmia oli neljä, ja esineitä kaksi. Häiriö (ihmisporukka) oli valmiina pellon laidassa menevällä tiellä. Ilmoittautuminen jo paaaaljon parempi. Paalulta lähtö on aina ollut hyvä ja rauhallinen. Jäljen ajo meni muuten hyvin, mutta selkeästi nosti nokan vastatuuleen. Seuraavaksi pitää alkaa treenaamaan serpenttiiniä kulmien sijasta. Ei tehdä 90 kulmia liian rutiiniksi. 

Kaikenkaikkiaan hyviä oppeja saimme kotiin matkaan. Näillä on hyvä jatkaa! Haasteita vaan lisää ja vaikeutta, niin koe odottaa meitä jo ehkä tänä vuonna ;)